Peliala kukoistaa Suomessa. Tänä päivänä voidaan jo väittää, että Suomi kuuluu Euroopan kolmen suurimman pelinvalmistajan joukkoon. Pelijulkaisujen määrä on jatkuvassa nousussa, mikä puolestaan sekä kasvattaa alan kokonaisliikevaihtoa että myös luo uusia työpaikkoja. Me suomalaiset olemme aina rakastaneet erilaisia pelejä, mikä auttaa osaksi selittämään sitä, kuinka peliharrastuksesta on nopeasti noussut yksi maamme suurimmista toimialoista. Peliala menestyy myös muualla maailmassa, jossa ala on kasvanut jo 84 miljardiin euroon, eli noin yhdeksään prosenttiin vuoden 2015 aikana.
Kansallisia menestystarinoita
Suomen videopelialan juuret ulottuvat vuoteen 1979, jolloin lanseerattiin kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen videopeli, jonka nimeksi tuli Chesmac. Peli menestyi erinomaisesti kansallisesti, mutta Suomen peliteollisuus sai odottaa kansainvälistä läpimurtoa vielä useamman vuoden ajan.
Vuosien 1990 ja 2000 välillä Suomessa markkinoille alkoi tulla uusia pelitaloja kuin sieniä sateella. Pelinkehityksen kulta-ajaksi voidaan kuitenkin väittää vasta 2000-luvun murrosta, kun digitalisoituminen toi mukanaan runsaasti uusia tehokkaita välineitä Suomen pelialan kasvun pohjaksi. Yhä useampi ammattilainen lähti mukaan nousevalle alalle ja vuosien 2011 ja 2014 välisenä aikana Suomeen perustettiin peräti 179 upouutta pelitaloa. Näillä yrityksillä menee yhä hyvin, sillä tähän päivään mennessä pelialan kohtalla kyseessä on todellinen multimiljoonabisnes.
Suomen tunnetuimpia pelitaloja ovat kiistämättä Supercell, Rovio ja RedLynx. Supercellin peleistä Hay Day, Clash of Clans ja Boom Beach ovat onnistuneet saavuttamaan laajan kansainvälisen menestyksen, nostaen Supercellin vuoden 2015 tuottavimmaksi mobiilipeliyritykseksi koko maailmassa. Myös jo vuonna 2003 lanseerattu Rovio on kansainvälisesti tunnettu Angry Birds -videopelistään. Kansainvälisestä menestyksestä on päässyt nauttimaan myös oululainen pelinkehittäjä Koukoi Games joka allekirjoitti hiljattain yhteistyösopimuksen elokuvajätti 20th Century Foxin ja sen tytäryhtiön FoxNext Gamesin kanssa Yhdysvaltain Hollywoodissa.
Peliala työllistää tälläkin hetkellä tuhansia
Suomalainen peliteollisuus kehittää ja julkaisee vuosittain tuhansia uusia pelejä, joista osa nauttii myös kansainvälisestä suosiosta. Peliteollisuuden voidaankin sanoa olevan tämän hetken nopeimmin kasvava viihdeteollisuuden ala sekä Suomessa että muualla maailmassa.
Suomen peliala työllisti vuoden 2016 lopulla tehtyjen tutkimusten mukaan lähes 3000 henkeä. Alan työntekijämäärä on kasvanut vajaan kymmenen vuoden aikana jopa parilla tuhannella ja lisää tekijöitä tarvitaan jatkuvasti kasvavaan tahtiin. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että pelialan kehitys ei tule hiipumaan ja tällä hetkellä Suomessa on lähes 300 peliyritystä, jotka rekrytoivat noin 200-300 pelialan ammattilaista vuodessa.
Maamme rajojen ulkopuolellakin työskentelee lukuisia pelialalan ammattilaisia, monissa erilaisissa tehtävissä. Pelien kehityksen ja jakelun puolella saatat tavata suomalaisia muun muassa nettikasinoihin ja kolikkopeleihin liittyvissä tehtävissä. Nämä yritykset ovat varmasti tuttuja ainakin niille, jotka ovat joskus pelanneet kasinopelejä netissä, mutta myös henkilö, joka ei ole alaan tutustunut, voi käydä kurkkaamassa joitakin kaisnopeliluomuksia vaikkapa niitä koskevista arvosteluista.
Haaveiletko urasta pelialalla?
Myös pelialan koulutuksen määrä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosien aikana ja uusia koulutusohjelmia lisätään säännöllisesti. Pelialaa on mahdollista opiskella sekä kansanopistossa, ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa kuin yliopistossakin.
Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa on mahdollista suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, jonka pääsuunta on pelialan ohjelmistontuotannossa. Näitä koulutuksia on tarjolla ammattiopistoissa, aikuisopistoissa ja kansanopistoissa kautta maan. Aikuiskoulutusmahdollisuuksista löytyy usein myös pelisuunnittelukursseja, joilla voi täydentää jo olemassa olevaa ammatillista koulutusta. Myös toisen asteen media-assistentin tutkinto antaa hyvän perustan pelialalla toimimiseksi, sillä alalla on mahdollista suuntautua 3D-mallintamiseen ja pelianimointiin. Jotkut suomalaiset opistot, kuten esimerkiksi Joutsenon opisto, tarjoaa pelialasta kiinnostuneille myös mahdollisuuden kokeilla alalla opiskelua ennen varsinaiseen koulutukseen hakemista. Kokeilun tarkoituksena on tutustua alan eri osa-alueisiin perustasolla. Opistotasolla pelialan koulutusta Suomessa tarjoavat myös Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto, HEO Kansanopisto, Kainuun ammattiopisto, Kauhajoen opisto, Kymenlaakson opisto, Laajasalon opisto ja Riveria.
Ammattikorkeakoulussa pääsee opiskelemaan tietojenkäsittelyä ja valmistua tradenomiksi tai tekniikan insinööriksi opiskellen esimerkiksi tieto-ja viestintätekniikkaa tai sähkö- ja automaatiotekniikkaa. Pelialan ammattikorkeakoulututkinto on mahdollista saada muun muassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.
Myös yliopistot järjestävät erilaisia pelialan koulutuksia aina maisteritasoon asti. Peliala lukeutuu yliopistossa filosofian piiriin, eli alempana tutkintona saavutetaan filosofian kandidaatin tutkinto ja ylempänä filosofian maisteri. Muun muassa Aalto-yliopisto tarjoaa pelialan tutkintoja.