Eri oppilaitokset ja eri maat oppilaitoksineen on eri tutkimuksissa listattu arvojärjestykseen opetuksen laadun perusteella. Näissä tutkimuksissa laatua käsitellään erityisesti oppimistason näkökulmasta ja tarkastellaan usein testaamalla suoraan opiskelijoiden tieto- ja taitotasoa eri lukuaineittain.
Laatu on kuitenkin monimuotoisempi käsite, sillä pelkästään oppimistason lisäksi sen tulee käsittää myös opettamisen, työ- ja oppimisympäristön ja kommunikoinnin näkökulmat.
Laadukas opetus takaa hyvät tulokset
Tiivistetysti voi ajatella, että laadukkaan opetuksen tuloksena tapahtuu nopeaa ja tehokasta oppimista, ideaalissa opetus- ja työskentely-ympäristössä hyväksi käyttäen monimuotoisesti eri oppimistyökaluja ja yhdistellen asiatietoa ongelmanratkaisukyvyn ja käytännön taitojen sekä kommunikoinnin opettelun kanssa. 
Opetuksen laatua mitattaessa on ennen muita osa-alueita mitattava oppimisen tasoa ja laatua, sillä opetuksen tavoite on aina opiskelijan oppiminen. Laadukas opetus tarkoittaa käytännössä samaa kuin hyvä opetus: opettaja auttaa opiskelijaa oppimaan aihealueen nopeammin ja syvällisimmin, usein myös helpommin, kuin olisi itse-opiskellen mahdollista.
Hyvä opettaja hyväksikäyttää monimuotoisen opiskelun eri työkaluja ja etsii aina parhaiten oppiaiheeseen sopivan opetustyylin. Hyvä opetus tähtää opiskelijoiden itseohjautuvuuteen, tehokkaaseen itsenäiseen tiedonhakuun ja luetun sekä kuullun sisäistämiseen. On tärkeää, että opiskelijat osaavat laittaa teorian käytäntöön eri tilanteissa ja syystäkin hyvään opetukseen kuuluu monimuotoisia tehtäviä sisältäen sopivasti teoriaa ja sen sovellusta. Ongelmanratkaisutaitojen ja käytännön osaamisen mittaaminen on yksi laadun mittaamisen kriteereistä. Pelkkä kirjoista opittu asiatieto teorioineen ei hyödytä montaakaan työelämässä, jos tietoa ei osata soveltaa ja ottaa käyttöön sopivan paikan tullen.
Kuten kaikki koulua käyneet tietävät, kuuluvat kokeet ja oppilaiden arviointi kouluun aina ensimmäiseltä luokalta yliopiston lopputyöhön saakka. Testeillä, kokeilla ja tenteillä mitataan oppimista ja voidaan varmistaa, että tietyt oppimisen ainekohtaiset vähimmäiskriteerit täyttyvät. Kokeet on yleensä rakennettu mittamaan eri osa-alueita: ongelmien ratkaisukykyä, luetun ymmärtämistä, asiatietämystä ja luovuutta.
Erityisesti valtakunnasten kokeiden ja tasomittausten tulokset ovat osa opetuksen laadun mittausta. Testit ovat samat kaikille saman asteen oppilaitoksille, joten testitulokset ovat verrattavissa toisiinsa. Tuloksilla on helppo osoittaa oppimisen laatu ja sen tarkkailla sen kehityssuuntaa vuodesta toiseen.
Palautteen tärkeys opetusympäristössä
Palautteen antaminen ja kerääminen on tärkeää aina kun mitataan tai yritetään parantaa laatua. Kuluttaja tutkimuksissa mitataan ihmisten tyytyväisyyttä, tuotteen tai palvelun hyvyyttä ja kestävyyttä ja yleistä käyttökokemusta, tuotteen toimivuutta ja ulkoisia tekijöitä. Kaikki nämä ovat osa tuotteen laatua, joka on mitattavissa tuotteiden standardeihin verraten ja toisaalta palautteeseen ja tutkimuksiin tukeutuen. 
Sama pätee opetukseen. On ehdottoman tärkeää kuulla opiskelijoita, opettajia ja kaikkia opetuksen välikäsiä. Palaute on välttämätöntä, jotta tiedetään mitkä opetuksen osa-alueet ovat puutteellisia ja vaativat kehitystä, ja toisaalta voidaan tarkastella miksi tietyt osa-alueet toimivat hyvin.
Paikalliset ja kansalliset arvioinnit
Paikallisilla arvioinneilla tarkoitetaan oppilaitos tai kuntakohtaisia arviointeja, joissa mitataan opetuksen laatua, tavoitteisiin pääsyä ja muita kriteerejä joista muodostuu onnistunut ja toisin sanoen laadukas opetus. Kansalliset arvioinnit ovat koko maan opetuksen laatua tarkastelevia mittareita tai hankkeita, joilla selvitetään vuosittain Suomen opetuksen tasoa. Osana lopullisen laadun arviointia ovat erinäiset tutkimukset ja kyselyt, arvioinnit tehokkuudesta ja resurssien käytöstä.
Paikallisilla ja kansallisilla arviointeja ja opetuksen laadunmittaamisen työkaluja ovat muun muassa
- Oppimistulosten mittaaminen (valtakunnalliset kokeet ja tasomittaukset)
- Erilaiset ja teemojaan vaihtavat arviointihankkeet
- Opetuksen saatavuuden mittaaminen
- Resurssien käytön mittaaminen
- Opintosuunnitelman toteutumisen seuranta ja uusien käytänteiden käyttöönoton arviointi
- Kuntien opetustoimien sekä oppilaitosten omien tavoitteiden toteutumisen arviointi ja mittaus
Kansainvälistä laadunmittausta
Kansainvälisillä hankkeilla pyritään ennen kaikkea jakamaan toimia käytänteitä ja oppimaan eri maiden opetuskulttuureista parhaan mahdollisen opetuslaadun saavuttamiseksi. Opetuksen laatua arvioidaan ja mitataan kansainvälisesti monien eri osa-alueiden kautta. Erilaiset laatuverkostot edesauttavat laadun arviointia ja parannusta kansainvälisen ja eri toimijoiden keskustelun kautta. 
Suomi on osana useita opetuksen ja oppimisen tasoa ja laatua mittaavissa tai parantavissa hankkeissa sekä verkostoissa kuten:
- PISA ( Programme for International Student Assessment), jossa mitataan 15-vuotiaiden osaamistasoa matematiikassa, luonnontieteissä sekä lukutaidoissa.
- IEA (The International Association for the Evaluation of Educational Achievement) sisältää matematiikka- sekä luonnontiede- ja lukutaitotutkimukset
- PIAAC (Programme for International Assessment of Adult Competencies) on aikuisten luku matematiikka- sekä ongelmanratkaisutaitoja mittaava hanke.
- TALIS-hanke (Teaching and Learning International Survey) on opettajille ja rehtoreille suunnattu kysely työolosuhteista ja oppimisesta.
- EFQUEL (European Foundation for Quality in e-learning) verkoston tavoitteena on jakaa verkko-opetuksen toimivia ja hyväksi koettuja käytäntöjä.
- ENQA (European Network for Quality Assurance in Higher Education) verkosto edistää maiden välistä yhteistyötä korkeakoulujen laadunarvioinnissa ja parantamisessa.
- e-Quality-hanke tutkii etä- ja avoimen opetuksen laatua ja keskittyy parantamaan sitä.
- EQO (European Quality Observatory) verkkopalvelu auttaa opettajien ja opiskelijoiden sekä muiden toimijoiden yhteistyötä verkko-opetuksen laadun parantamiseksi