Suomi pärjää erittäin hyvin kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa tutkitaan koulutuksen tasoa ja sen tasa-arvoista jakautumista maittain. Suomessa koulutus on ilmaista yliopisto-opiskelua myöten niin suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin ja vuosittain korkeakouluihimme saapuu runsaasti uusia opiskelijoita kaikkialta maailmasta.
On kuitenkin koko yhteiskunnan intresseissä saada kaikki halukkaat korkeakoulu-opiskelun piiriin ja tässä tulee apuun avoin yliopisto. Kaikilla ei ole aikaa eikä haluakaan opiskella kokonaista korkeakoulututkintoa, mutta avoimissa yliopistoissa voi opiskella yksittäisiä oppiaineita tai opintokokonaisuuksia iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta.
Hieman historiaa
Kansansivistystyö on ollut Suomessa tärkeässä asemassa jo 1800-luvulta lähtien, jolloin erilaiset kansanopistot, kristilliset opistot ja poliittisia puolueita lähellä olevat opistot palvelivat erityisesti maaseudulla. Pikkuhiljaa kansanopistot kehittyivät ammatti- ja jatko-opintojen väliaskelmaksi myös kaupunkinuorisolle ja perustettiin kaksivuotisia kansankorkeakouluja, joista saattoi myös päästä jatko-opiskelemaan yliopistoon. 
Myös yliopistot lähettivät ylioppilaita maaseudulle luennoimaan, ja ajatuksena oli saattaa yliopisto-opetus kaikkien ulottuville, riippumatta henkilön opintotaustasta tai iästä. Syntyi paljon kesäyliopistoja ja erityisesti 50- ja 60-luvuilla, kun haluttiin tasoittaa koulutuseroja ja kehittää maakuntia, niiden määrä moninkertaistui. Tätä edesauttoi myös se, ettei yliopistoissa ollut kesälukukautta.
Vielä 70-luvulla itse yliopistoon pääsi opiskelemaan kuitenkin vain ylioppilaspohjalta ja pääsykokeen kautta. Tarvetta oli kuitenkin muunlaisellekin väylälle ja yliopistoissa alettiin kehitellä tätä. Mallia ja inspiraatiota antoi Iso-Britanniassa vuonna 1969 perustettu Open University, jossa voi opiskella yliopisto-opintoja tutkintoon saakka. Open University on itsenäinen yliopisto, jossa voi suorittaa sekä kandidaatin, maisterin että tohtorin tutkinnon.
Suomessa haluttiin kuitenkin hieman erilainen malli. Tähtäimessä oli yliopistojen ja työväen- ja kansalaisopistojen, kesäyliopistojen ja kansanopistojen välisenä yhteistyönä toteutettava opiskelu, joka olisi avoinna kaikille. 70-luvulla aloitettiin sitten varovasti tarjoamalla avoimen yliopiston opetusta muutamassa oppiaineessa, mutta suosio kasvoi pian niin valtavaksi, että kursseja lisättiin tuntuvasti. Tänä päivänä avointa yliopisto-opetusta tarjoaa 15 yliopistoa yhteistyössä erilaisten opistojen kanssa.
Kenelle opiskelu avoimessa yliopistossa sopii
Periaatteessa avoimessa yliopistossa voi opiskella kuka tahansa, täysin riippumatta siitä, minkä tasoinen koulutus on takana tai minkälaisia numeroita todistuksessa on. Myös ikä ei ole este ja avoimessa yliopistossa opiskeleekin kaikenikäisiä teini-ikäisistä isoisovanhempiin. Kuten mikä tahansa opiskelu, myös avoimessa yliopistossa opiskelu vaatii sitoutumista ja aitoa halua oppia, sillä motivaatiota tarvitaan myös tämänkaltaisessa opiskelussa.
Koska suurin osa avoimessa yliopistossa opiskelevista on työelämässä, järjestetään opiskelu suurelta osin iltaisin ja viikonloppuisin. Joissain yliopistoissa opiskeluihin voi liittää myös varsinaiseen tutkintoon kuuluvia opintojaksoja ja nämä järjestetään pääsääntöisesti päiväsaikaan.
Syitä avoimessa ylipistossa opiskeluun
Avoimessa yliopistossa opiskelun motivaatioksi riittää yleissivistyksen laajentaminen tai tutustuminen yliopisto-opintoihin. Opinnot auttavat myös työelämässä etenemisessä tai silloin, jos miettii kokonaan uuden uran aloittamista. Nuorille saattaa opiskelupaikka yliopistossa olla kiven takana kovan kilpailun vuoksi ja välivuosia saattaa alkaa kertyä enemmän kuin haluaisi. Välivuodet kannattaa kuitenkin hyödyntää ja opiskella haluamaansa ainetta avoimessa yliopistossa.
Avoin väylä yliopistoon
Hyviä uutisia on tarjolla niille, jotka jostain syystä eivät menesty yliopistojen valintakokeissa tai joilla ei ole alkuun aikaa kokopäiväiseen opiskeluun. Useimmat yliopistot tarjoavat mahdollisuuden Avoimessa Yliopistossa tietyn määrän opintoja suorittaneelle opiskelijalle päästä ns. varsinaiseksi yliopisto-opiskelijaksi opiskelemaan tutkintoa avoimen väylän kautta.
Useissa yliopistoissa tähän riittävät pääaineen aineopinnot, mutta kannattaa aina tarkistaa kyseisestä yliopistosta, mitä vaatimuksia heillä kyseisen väylän suhteen on. Taidekorkeakoulut eivät väylää tarjoa.
Rahallista tukea avoimessa yliopistossa opiskeluun
Koska avoimessa yliopistossa opiskelu katsotaan Kelan silmissä sivutoimiseksi, ei siihen saa valtion opintotukea eikä myöskään opiskelija-alennuksia esimerkiksi ruokailusta tai matkalipuista. Rahoitusta voi hakea kuitenkin muuta kautta.
Koulutusrahastosta voi hakea aikuiskoulutustukea ja tarjolla on runsaasti eri vaihtoehtoja. Perusvaatimuksena on kuitenkin vähintään 8 vuoden työhistoria, nykyisen työnantajan palveluksessa on täytynyt olla ainakin vuosi tai päätoimisena yrittäjänä vähintään vuosi sekä hakijan täytyy jäädä opintovapaalle opiskelua varten. Tarjolla on niin täysmääräistä, soviteltua kuin yrittäjänkin aikuiskoulutustukea. Lisätietoja saa Koulutusrahaston nettisivuilta.
Myöskään työttömyys ei estä opiskelemista avoimessa yliopistossa, mutta siitä täytyy ensin keskustella omassa TE-toimistossa. Päätöksen opiskelusta tekee aina TE-palvelut, eikä työttömille ole tarjolla alennusta opintomaksuihin. 
Opintomaksut
Yliopisto-opiskelu on Suomessa ainakin toistaiseksi ilmaista, mutta avoimen yliopiston kurssit maksavat, noin 12-15 euroa per opintopiste. Näin esimerkiksi perusopintokokonaisuus saattaa maksaa noin 250 euroa ja aineopintokokonaisuus 350 euroa. Myös opinto-oikeusaika vaihtelee kolmesta lukukaudesta kuuteen. Nämä kannattaa kuitenkin aina tarkistaa opintopaikkakohtaisesti.
Monimuoto-opiskelu
Kursseille ei ole minkäänlaisia pääsykokeita, vaan osallistujat otetaan sinne ilmoittautumisjärjestyksessä. Koska usein avoimen yliopiston opinnot suoritetaan verkko- tai monimuoto-opiskeluna, pääsevät kaikki halukkaat sinne mukaan. Joissain yksittäisissä opinnoissa saattaa olla katto opiskelijamäärälle, erityisesti jos ne järjestetään lähiopetuksena. Tämä johtuu yleensä opetustilan asettamista rajoituksista.
Koska avoimen yliopiston opiskelijat tulevat kaikenlaisista elämäntilanteista, järjestetään opetus monella eri tavalla. Tarjolla onkin opiskelua verkko-oppimisympäristössä, kirjallisia opintotehtäviä ja tenttejä, mutta myös lähiopetusta, kuten harjoitustöitä, pienryhmäopetusta ja luentoja, jotka usein välitetään myös verkossa, joten opiskella voi myös ulkomailta.